04.12.2025

Kohtaamalla hyvää hoitoa

Ihmisen hyvä kokonaisvaltainen kohtaaminen on tärkeää hoitoväline palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa, toteaa lähihoitaja Kari Lanne.

Kun hoidettavalla on kipua tai ahdistusta, jolle ei löydy fyysistä syytä, vaivaa voi hoitaa myös kohtaamalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla. Ahdistus saattaa johtua käsittelemättömistä suruista, jotka ihminen on eläessään peittänyt esimerkiksi työllä.

Vanhuusiän kriisi on viimeinen ihmiselämän kehityskriiseistä, toteaa Erik H. Erikson. Hänen ja muiden tässä artikkelissa siteerattujen tutkijoiden lähdetiedot ovat artikkelin lopussa.

Eriksonin mukaan vanhuusiän kriisi on kuin tilinpäätös: tässä tämä elämä oli. Ahdistavaa oloa voi pitää epämukavuusalueella tai kehitysalueella olemisena. Jos epämukavuusalueella ei ole vieraillut pitkään aikaan, se voi olla tuskallista ja joskus peräti vaarallista. Siellä ihminen kuitenkin voi oppia sietämään ahdistavaa asiaa (Koppelomäki).

Joskus on vaikea tietää, onko kyseessä ohimenevä kriisi vai pysyvä olotila, jolle ei löydy tarkoitusta. Jos peruselintoiminnot, kuten nukkuminen tai syöminen, häiriintyvät pahasti, on syytä harkita lääkehoitoa. Uni- ja psyykenlääkkeiden on kuitenkin todettu vähentävän REM-unta (Norrkniivilä ym.).

Jos REM-uni vähenee liian lääkityksen myötä, myös asioiden prosessointi vähenee, eikä henkilö ehkä saa käsiteltyä asioita elinaikanaan niin paljon kuin olisi tarpeen (Franzin). Asioiden jääminen kesken voi lisätä taakkasiirtymää, jossa asiat siirtyvät seuraavalle sukupolvelle (Siltala). Elämän lähestyessä loppua prosessointivaihe kiihtyy. Onko vauhdin kiihtyminen osoitus siitä, että nämä asiat pitäisi käsitellä tässä elämässä?

Kipu ja muut haitalliset oireet ovat yksilöllisiä. Oireita olisi hyvä mitata hoidettavan tai hänen omaisensa näkökulmasta. Hoitajalla voi olla eri käsitys kivun määrästä kuin hoidettavalla tai omaisella. Hoitajat ovat tottuneet näkemään todella kivuliaita henkilöitä, ja siksi saatamme ajatella, ettei tuo ole kipeä, tai että kaikki tietyssä tilanteessa olevat ihmiset ovat kivuliaita.
Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, milloin toisella on kovia kipuja.

On ihmisiä, joilta puuttuu kipugeeni, eivätkä he tunne kipua, kosketuksen kyllä. Jos oireiden mittaamisessa ei halua käyttää valmiita mittareita, on hyvä ainakin tutustua niihin ja miettiä, onko oma arvio kivusta samansuuntainen kuin mittareilla saatu tulos, ja jos ei, miettiä, mistä ero johtuu.

Elämä on fyysistä, henkistä, sosiaalista ja psyykkistä, samoin kuolema. Jaon voi tehdä myös fyysiseen ja sielulliseen. Sielu-sana on lyhennelmä sanoista ”siellä oleva” eli se, joka meistä laskeutuu maan alle (manalaan). Jotta laskeutuminen onnistuisi, meidän täytyy luopua egosta ja olla enemmän yhteydessä alitajuntaamme (Kearney). Silloin tarvitaan turvallisuudentunnetta niin paljon kuin sitä on mahdollista järjestää.

Turvallisuudentunne ja turvallisuus ovat eri asioita. Jos verrataan pientä lasta, joka on sota-aikana äitinsä sylissä keskellä pommituksen kohteena olevaa toria, ja lasta, joka on pimeässä pommisuojassa, äitinsä sylissä oleva lapsi on hengenvaarassa verrattuna lapseen, joka on pommisuojassa. Turvallisuuden tunnetta hänellä on kuitenkin paljon enemmän (Omaishoitajat ry).

Kirjassa Mortally Wounded puhutaan pintatyöskentelystä ja syvätyöskentelystä. Pintatyöskentelyä on hyvien elinolosuhteiden järjestäminen (Kearney). Emme voi järjestää kuolemaa lähestyvälle hyviä olosuhteita siten, että elämä olisi turvallista, sillä kuolema on itsessään hyvin vaarallinen. Kuuntelemalla, huomioon ottamalla ja kiireettömyydellä voimme kuitenkin lisätä turvallisuuden tunnetta. Mielestäni rivihoitaja voi yleensä keskustella, jos ei ole tiedossa, että keskustelusta on merkittävää haittaa. Toivoisin että aiheesta olisi mahdollista kouluttautua. Syvätyöskentelyllä tarkoitetaan kirjassa lähinnä psykoterapian ammattilaisten toteuttamia mielikuvamatkoja.

Jotta hoitaja pystyy olemaan tekemisissä kuolemaa lähestyvän ihmisen kanssa, hänenkin on kyettävä luopumaan egosta ja käymään epämukavuusalueella. Saattohoito on osa elämää, ja elämään kuuluu niin nukkumista kuin valveillaoloa, puhumista ja kuuntelemista. Iloja ja suruja.

Saattohoito ei ole helppoa työtä: ei ole helppoa olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka on menneiden tapahtumien vuoksi tuskissaan. Olen kuullut saattohoitoyksikössä potilaan sanovan: ”Palliatiivisen osaston hoitajat kestävät paremmin sen, kun potilaalla alkaa mieli kuohumaan”. Samanlaista kestävyyttä pitäisi olla kaikilla ihmisillä, jota hoitavat kuolemaa lähestyviä ihmisiä.

---

Kari Lanne

Lähihoitaja, Vanhustyön erikoisammattitutkinto (saattohoitaja)

---

Lainatut lähteet:

Eriksonin kehitysteoria – Katso 8 vaihetta!.https://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/lapsen-kehitys/

Franzin (1996). Teoksessa M. Keatney,Mortally wounded(s. 11). Marino Books.

Kearnay (1996). Well, I`m not a medieval Mystic. Teoksessa Kearnay,Mortally wounded(ss. 96–111).Duplin: Marino Books.

Koppelomäki, I.Uskalla Innostua, Epämukavuusalueella olemisen kaksi puolta. https://www.uskallainnostua.fi/blogi/epamukavuusalueella-olemisen-kaksi-puolta

Michael, K. Soul Pain. Teoksessa K. Michael,Mortally Wounded(ss. 60–66).Dublin: Marino Books.

Norrkniivilä, P.T.Lääkkeiden vaikutus unen rakenteeseen ja sykevälivaihteluun. https://www.duodecimlehti.fi/duo16285

Omaishoitajat ry.Turvallisuus tunteena.https://omaishoitajat.fi/hyvinvointi/arjen-turvallisuus/turvallisuus-tunteena/

Psykoanalyytikko Pirkko Siltala puhuu taakkasiirtymästä, työstämätön trauma siirtyy yli sukupolvien.https://www.kaleva.fi/psykoanalyytikko-pirkko-siltala-puhuu-taakkasiirty/1635584