24.09.2026

Mikkelin malli ja saattohoidon vapaaehtoiset

Etelä-Savon hyvinvointialueen eli Eloisan palliatiivisen keskuksen Mikkelin palliatiivinen osasto on rakennettu moniammatillisen toimijuuden perustalle. Sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset työskentelevät rinnakkain laadukkaan ja ihmisen arvoa kunnioittavan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteutumiseksi.

Eloisassa saattohoidon vapaaehtoisten koulutus toteutetaan yhteistyössä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan, Eloisan, OLKA:n sekä Saimaan syöpäyhdistyksen kanssa. Koulutuksen aikana saattohoidon vapaaehtoiset perehtyvät vapaaehtoistoiminnan sisältöön ja sitoutuvat vaitioloon sekä muihin vapaaehtoistoimintaa koskeviin sääntöihin.

Olennainen sisältö koulutuksessa on kuolevan ja hänen läheistensä kohtaaminen, lisäksi vapaaehtoiset voivat hyödyntää omia erityistaitojaan kohtaamisissaan palliatiivisten potilaiden kanssa. Vapaaehtoisia tuetaan tarjoamalla heille tukea ja virkistystä ja heillä on mahdollisuus kuukausittaisiin tapaamisiin. Tällä hetkellä osastollamme työskentelee 25 vapaaehtoista, joista kolme on miehiä. Yhteistyö koetaan hedelmällisenä ja antoisana sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten taholta.

Vapaaehtoisten organisointi

Valtakunnallisen SAAVA-hankkeen loppuraportin mukaan keskeisimpiä tekijöitä vapaaehtoisten sitouttamisessa on halu olla mukana itselle merkityksellisessä toiminnassa yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Näin ollen olemme panostaneet siihen, että vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuus kuulua itseään suurempaan joukkoon samanhenkisiä ihmisiä, heidän työtään arvostetaan ja heidän panoksensa koetaan ja sanoitetaan merkitykselliseksi.

Saattohoidon vapaaehtoisia kokoaa, koordinoi ja heidän toimintansa tukena toimii sairaalapastori. Sairaalapastori järjestää vapaaehtoisille kuukausittaisia tapaamisia, joissa kahvitellaan yhdessä, keskustellaan kuulumisista sekä ajankohtaisista aiheista. Hän toimii linkkinä osaston henkilökunnan ja vapaaehtoisten välillä välittäen osastolta pyyntöjä vapaaehtoisten yhteiseen Whatsapp-ryhmään. Ryhmässä vapaaehtoiset voivat ilmoittaa mahdollisuutensa vierailla osastolla ja käydä tarpeen mukaan keskustelua tulevista tapahtumista.

Sairaalapastori tarjoaa tukea erityisen kuormittavien asiakastapaamisien purkuun, ja ylipäätään huolehtii vapaaehtoisten jaksamisesta. Hän on saattohoidon vapaaehtoisille linkki seurakunnan vapaaehtoistyöhön, joka tarjoaa vapaaehtoisille virkistystä ja mahdollisuuden tulla siunattaviksi erityiseen vapaaehtoisten kirkkopyhään. Saattohoidon vapaaehtoisuus ei ole sidoksissa seurakuntaan, vaan sairaalapappi on koettu ammatillisen osaamisensa vuoksi sopivaksi henkilöksi luotsaamaan tätä joukkoa.

Saattohoidon vapaaehtoisuuden monet kasvot

Saattohoidon vapaaehtoiset ovat tuoneet osastollemme ja yhteistyöhön paljon arvokasta. Koska vapaaehtoisina työskentelee monenlaisia ihmisiä, olemme pyrkineet mahdollistamaan erilaisia tapoja toteuttaa vapaaehtoisuutta.

Vapaaehtoisemme ovat rinnallakulkijoita ja henkisenä tukena sekä potilaille että omaisille. Osa on halunnut sitoutua yhteen ihmiseen kerrallaan, osa keskittyä tapaamisiin kodeissa, osa vierailee osastolla ja kohtaa kulloinkin paikalla olevia potilaita ja omaisia heidän tarpeidensa mukaan.

Vapaaehtoiset ovat askarrelleet ja koristelleet osastolle joulua, pääsiäistä, ystävänpäivää sekä vappua, ja olleet kahvitusapuna avoimissa ovissa kerran vuodessa. Pari kertaa vuodessa järjestettävissä omaisten illoissa vapaaehtoiset ovat olleet arvokkaina rinnalla kulkijoina ja auttamassa kahvituksen esillepanossa.

Meillä vapaaehtoiset ovat myös päässeet kouluttamaan ammattilaisia yhdessä sairaalapastorin kanssa sekä osana moniammatillista yhteistyötä. Jälkimmäisestä esimerkkinä on valtakunnallinen saattohoidon vapaaehtoisten koulutuspäivässä Mikkelissä syksyllä 2025. Koulutuspäivään osallistui yli sata palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta kiinnostunutta vapaaehtoista ja ammattilaista ympäri Suomen.

Uusien vapaaehtoisten kouluttaminen

Järjestimme Mikkelissä saattohoidon vapaaehtoisten koulutuksen alkuvuodesta 2026.Toteutimme koulutuksen moniammatillisesti, ja hyödynsimme siinä valtakunnallisen SAAVA-hankkeen hedelmänä syntynyttä Saattohoidon vapaaehtoisen käsikirjaa. Koulutettavat saivat käsikirjan omakseen, ja voivat halutessaan palata siihen toteuttaessaan saattohoidon vapaaehtoisuutta.

Koulutuksen kautta saimme osastollemme työskentelemään viisitoista uutta saattohoidon vapaaehtoista. Heidän joukossaan on monen ikäisiä ihmisiä, joita yhdistää halu kulkea vapaaehtoisena kuolevien ja heidän omaistensa rinnalla.

Mikkeliläisittäin on erityistä, että vapaaehtoiskoulutukseen ilmoittautuu näin paljon ihmisiä. Minkälaisia syitä tälle on löydettävissä tässä ajassa, jossa ihmiset eivät mielellään sitoudu ainakaan kovin pitkäksi aikaa? Saava-hankkeen käsikirjassa mainitaan, että vapaaehtoistyötä inspiroivat mm. auttamisenhalu, uusien näkökulmien saaminen omaan elämään, sosiaaliset suhteet samanhenkisten ihmisten kanssa sekä kokemus siitä, että on mukana merkityksellisessä toiminnassa, jonka avulla voi olla mukana edistämässä hyvää yhteisössään.

Auttamisen halu ja aito kiinnostus olla läsnä potilaidemme arjessa välittyvät myös oman osastomme saattohoidon vapaaehtoisista. Osastollamme on panostettu siihen, että vapaaehtoiset kokisivat käyntinsä odotetuiksi ja tärkeiksi kohtaamalla heidät kiireettömästi sekä antamalla heille riittävästi ohjausta erilaisiin kohtaamisiin potilaidemme kanssa. Vapaaehtoistoiminta on muotoutunut aidoksi ja tärkeäksi osaksi toimintaamme.

Kirjoittajat:

Maija Haaparanta, sairaalapastori, väitöskirjatutkija, defusing-ohjaaja, Eloisa (Etelä-Savon hyvinvointialue)

Susanna Jerkkola, sairaanhoitaja (YAMK) , Palliatiivinen keskus Mikkeli, Eloisa