13.06.2023

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua – muutoksesta on tullut mahdollista

Pohjois-Karjalassa liitettiin ensihoito osaksi palliatiivisen- ja saattohoitopotilaan hoitoketjua. Malli on osoittautunut toimivaksi.

Kari Törrösen mukaan ensihoidon integroiminen kotisaattohoitopotilaan hoitoketjuun vähentää suunnittelemattomia kuljetuksia päivystykseen.

Onnistuneen kotisaattohoidon edellytyksenä on potilaan ja hänen hoitavien läheistensä mahdollisuus saada tukea terveydenhuollon ammattilaisilta kaikkina vuorokauden aikoina.

Paletti-hankkeessa kehitettiin vuonna 2015 Pohjois-Karjalaan sosiaali- ja terveyspalveluihin integroitu palliatiivisen ja saattohoitopotilaan palveluketju. Osaksi kyseistä palveluketjua liitettiin ensihoito turvaamaan kotisaattohoidon onnistuminen kaupunkikeskusten ulkopuolella. Tällaisessa toiminnassa maakunta oli uranuurtaja Suomessa.

Pohjois-Karjala on harvaan asuttu maakunta ja välimatkat ovat pitkät. Harvaan asutuilla alueilla on haastavaa järjestää riittävästi resursseja kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon turvaamaan kuolevan potilaan avuntarve ympärivuorokautisesti

Toisaalta lähes joka paikkakunnalla päivystää ympäri vuorokauden paikallinen ensihoitoyksikkö, joka on tähänkin asti hoitanut tavalla tai toisella palliatiivisia ja/tai saattohoitopotilaita.

Kun saattohoitoprotokollaa lähettiin Pohjois-Karjalassa kehittämään, niin oli monta huomioitavaa asiaa. Ensihoidon toimintaa ohjaavat aina lait ja asetukset, ensisijainen tehtävä on henkien pelastaminen. Potilaiden hoidossa ovat aina toimintaprotokollat.

Haastavaa harvaan asutuilla alueilla on, että usein kotisaattohoitopotilaan sairaanhoidollisena turvana virka-ajan ulkopuolella on ainoastaan ensihoito. Kotihoidon toiminta-aika on usein klo 7–20, muuna aikana ainoana mahdollisuutena on soittaa hätäkeskukseen ja saada apua ensihoidolta.

Tasalaatuisuutta ensihoitopalveluihin

Aikaisemmassa järjestelmässä ensihoidon taso vaihteli kunnittain ensihoitajien koulutustason ja ambulanssien lähtövalmiuden suhteen. Nyt sote-uudistuksen myötä Pohjois-Karjalassa on vain yksi palveluntuottaja, mikä omalta osaltaan takaa tasalaatuisuuden ensihoitopalvelussa.

Saattohoitoprotokolla kehitettiin, kun havaittiin että kotihoidon palvelujen saatavuudessa oli maakunnallisesti suuria eroja. Ensihoidon normaalit, ihmishengen pelastamiseen suunnatut hoitoprotokollat eivät palvelleet saattohoitopotilaiden hoidon tarpeita.

Ongelmatilanteissa paikalle hälytetty ensihoitohenkilöstö kohtasi ilman ennakkotietoja huonokuntoisen potilaan, jonka kaikki ”parametrit” olivat pielessä. Potilaat ajautuivat päivystykseen ja kotiutuminen sairaalahoidosta oli harvinaista.

Nyt ensihoitopalvelu pystyy vastaamaan saattohoidon tarpeeseen. Nykyisen palvelurakenteen perusta on uudessa terveydenhuoltolaissa, koulutusvaatimukset määräytyvät sieltä. Hoitotason ambulanssissa vaaditaan ensihoitaja amk tai sairaanhoitaja-amk tutkinto.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelee tällä hetkellä noin 153 hoitotason ensihoitajaa. Tämän ansiosta se pystyy vastaamaan kuntien saattohoitopotilaiden hoidon tarpeeseen tasapuolisesti.

Saattohoitopotilaille luotiin oma hoitoprotokolla. Siinä huomioidaan yleistilan lasku, hengenahdistus, kipu, verenvuoto, pahoinvointi sekä lääkeannostelijan käyttö ja siihen liittyvät ongelmat. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen koko henkilöstö koulutettiin kyseisen protokollan käyttöön.

Kuolevan potilaan ensihoidon protokolla

Kuntien kotisairaanhoito vastaa laitoshoidon ulkopuolella olevien potilaiden saattohoidosta. Joensuun kantakaupungin alueella toimii kotihoitopotilaiden tehostettu kotisairaanhoito ympäri vuorokauden. Ensihoidon tarve on siis vähäisempi.

Muissa kunnissa tai muilla alueilla kotisairaanhoidon palvelut loppuvat klo 16 tai klo 20. Ensihoidon rooli luonnollisesti korostuu näillä paikkakunnilla. Monilla paikkakunnilla ensihoito on ainoa terveydenhuollon yksikkö, joka on tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Ensihoidon rooli on myös olla kotisairaanhoidon tukena esimerkiksi virka-ajan ulkopuolella tai ruuhka-aikana.

Ensihoidolle on tehty ohjeita kuolevan potilaan hoidosta. Ensihoitaja on koulutettu pelastamaan ja pitämään ihminen hengissä kaikissa olosuhteissa. Jos potilaalle on tehty saattohoitopäätös, hätätilapotilaan hoitoprotolla ei olekaan käyttökelpoinen.

Ensihoitajan pitää tässä tilanteessa olla empaattinen, olla läsnä, helpottaa potilaan tilaa ja kuunnella mahdollisesti paikalla olevan läheisen hätää. Siirtokuljetuksen osalta saattohoitopotilas on aina erityisasemassa: jos saattohoitopotilas tarvitsee kuljetusta vuodeosastolle, hänet kuljetetaan aina ambulanssilla.                      

Uusi tilanne vaatii uuden protokollan ja myös koulutuksen siihen. Asennemuutos on välttämätön – ensihoitajan työ on edelleen tärkeää ja tarpeellista, mutta uudesta näkökulmasta. Ohjeistuksen on oltava riittävän selkeä, lopullinen arvio potilaan tilasta ja hoitotoimenpiteistä jää tilannekohtaisesti ensihoitajalle.

Tiedonkulku ja ensihoidon rooli

Ensihoidolle tiedonkulku on oleellista. Ensihoidon on tiedettävä alueensa saattohoitopotilaat, päätökset on oltava kirjattuna ja helposti löydettävissä siellä, missä potilas milloinkin on.

Jokaisella saattohoitopotilaalla pitää myös olla paikka kunnan hoitolaitoksessa. Potilas voidaan tarvittaessa kuljettaa sinne ilman käyntiä päivystysvastaanotolla.

Kohteessa ensihoitaja tekee välittömän tilannearvion ja pyrkii ratkaisemaan ongelman sekä tekemään mahdolliset hoitotoimenpiteet paikan päällä. Tarvittaessa ensihoitaja konsultoi päivystävää lääkäriä ja informoi hoitavaa tahoa hoitotoimenpiteistä.

Saattohoitopotilaalla voi olla erilaisia kotona hoidettavia ongelmia. Niitä ovat esimerkiksi kipu, hengenahdistus, limaisuus, pahoinvointi, ummetus, ripuli, virtsaumpi, verenvuodot, kouristelu, hoitovälineisiin liittyvät ongelmat, yleistilan lasku, omaisten epävarmuus ja uupumus.

Moni saattohoitopotilas haluaa olla kotona ja kuolla kotiin. Tällä toimintatavalla ensihoito pystyy osaltaan tukemaan potilaan omaa tahtoa ja mahdollistamaan arvokkaan ja ihmisarvoisen kuoleman. Tähän tarvitaan koulutusta ja jatkuvaa työnohjausta.

Uusi käytäntö tukee myös saattohoitopotilaan läheisiä olemaan läsnä ja mukana saattohoitoprosessissa. Heitä helpottaa jo pelkkä tieto siitä, että he saavat tietoonsa oman paikkakunnan ambulanssin numeron Siihen voi soittaa silloin kun kotisairaanhoito ei ole tavoitettavissa.

Millaisia tuloksia saatiin?

Ensihoidon integroiminen kotisaattohoitopotilaan hoitoketjuun vähentää suunnittelemattomia kuljetuksia päivystykseen. Saattohoitopotilaiden määrä on lisääntynyt, koska harvaan asutuilla alueilla on mahdollisuus järjestää sairaanhoidollista apua potilaan luo vuorokauden ympäri.

Vaikka saattohoitopotilaiden määrä on lisääntynyt harvaanasutuilla alueilla, ensihoidon valmius alueella on kuitenkin parantunut.

Saattohoitopotilaat hoidetaan entistä enemmän kotiin, eikä heitä kuljeteta päivystykseen. Kuljetusmatkat, jotka meillä ovat pitkiä, sitovat ensihoitoyksiköitä pidemmäksi aikaa tehtävään.

Tänä päivänä saattohoitopotilaan hoitoprotokolla on Pohjois-Karjalassa luonnollinen osa ensihoitajan työtä.
 

Kari Törrönen, ensihoitopäällikkö Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos Siun sote