16.05.2025

Hyvinvointialueen kotisairaala on osa palliatiivisen hoidon laatua

Suomen kotisairaalatoiminta täyttää 30 vuotta: ensimmäinen kotisairaala käynnistyi 1995 Tammisaaressa. Vähitellen toiminta vakiintunut siten, että tänä päivänä kotisairaalapalvelua on tarjolla kaikilla hyvinvointialueilla, kirjoittavat Ulla Palomäki ja Janita Laalo.

Palliatiivinen hoitotyö on aina ollut osa kotisairaalatoimintaa, mutta viime vuosina se on alkanut tukea erityisesti palliatiivisten potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista kotiympäristössä. Keski-Uudellamaalla kotisairaalatoiminta nähtiin jo ennen hyvinvointialueita mahdollisuutena lisätä potilaan yksilöllistä hoitokokemusta ja kotiin vietävien palveluiden saavutettavuutta. Hyvinvointialueelle siirryttäessä suunnitelmat alueellisen toimintaan olivat jo tehtyinä.

Alueellinen toiminta mahdollistaa palvelun saatavuuden sinne, missä asukas on ja tarjoaa katkeamattoman hoitosuhteen ilman, että potilaan tai perheen tarvitsee olla huolissaan hoidon jatkuvuudesta. Keski-Uudellamaalla alueellinen kotisairaala on osa hyvinvointialueen palliatiivista keskusta, jota täydentää palliatiivinen poliklinikka ja erityistason palliatiivinen osasto.

Moniammatillisesta henkilöstöstä yli puolet on koulutettu palliatiivisella erikoisosaamisella, ja sama henkilöstö liikkuu potilaan hoitosuhteen mukana tarvittaessa kaikissa yksiköissä. Lisäksi poliklinikan puhelut ohjautuvat virka-ajan jälkeen suoraan osastolle, jolloin potilaan hoidon jatkuvuus turvataan. Tarvittaessa akuuttikäynnille lähtee kotisairaala ilman erityistä lähetettä.

Kotisairaalatoiminta eroaa jonkin verran hyvinvointialueiden kesken – kuitenkin kaikilla alueilla nähdään toiminnan vaikuttavuus ja merkitys niin potilaan elämänlaadun kuin kustannustenkin näkökulmasta. Lisäksi STM on tehnyt selvityksen kotisairaalatoiminnan nykytilasta, vaikuttavuudesta ja mittaamisesta vuonna 2024, julkaisu 2024:38.

Suomeen on perustettu vuonna 2024 kotisairaalayhdistys, jonka tavoitteena on toiminnan kehittäminen sekä tiedon jakaminen ja verkostoituminen. Yhdistyksen julkilausumassa 19.3.2025 tärkeimpänä pidetäänkin lainsäädännön muuttamista: lain pitää tukea kotisairaalatoiminnan tunnustamista osana terveydenhuoltojärjestelmää ja siellä toteutettavaa potilashoitoa.

Myös STM:n palliatiivisen hoitosuosituksen mukaan kotisairaalatoiminta tulee tunnistaa osana palliatiivisen potilaan hyvää ja laadukasta hoitoa. Kotisairaalan tunnettavuuden ja yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen edellyttää kaikilta palliatiivisen hoidon yhdistyksiltä sekä hyvinvointialueilta yhteistä näkemystä ja yhteistä osallistumista hoitotyön kehittämiseen.

Ulla Palomäki / Sairaalapalvelut, Keusote, Resurssipäällikkö / Suomen kotisairaalyhdistys ry hallitus

Janita Laalo / Palliatiivinen keskus, Keusote, Hoitotyön esihenkilö / Suomen kotisairaalayhdistys ry hallitus