12.10.2023

Saattohoitoa saariston tapaan

Eläminen saaristossa poikkeaa monessa suhteessa mantereesta. Myös saattohoidossa pitää olla valmiutta tehdä luovia ratkaisuja. Ahvenanmaan Brändössä se on tapahtunut pitkälti yhdistyksen avulla.

Noin 450 asukkaan Brändö on Ahvenanmaan pohjoisin saaristokunta. Brändölaiset asuvat yhdeksässä saaressa, joista seitsemän on liitetty yhteiseen tieverkkoon.

Saattohoidosta on Brändössä jo melko pitkä kokemus. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten muodostama saattohoitotiimi syntyi paikkakunnalla vuonna 1997.

Saattohoidon toteuttamisessa aktiivinen on ollut vuonna 1999 perustettu Vård i livet -yhdistys. Yksi sen keskeisistä toimijoista on Raili Hake. Hänestä tuli saattohoidon puolestapuhuja ollessaan vakavasti sairaan miehensä omaishoitaja.

Hake selvittää aluksi saariston maantieteellisiä reunaehtoja. Brändö on yllättävänkin kaukana Ahvenanmaan pääsaaresta, jossa tärkeimmät palvelut ovat. Laivamatka sinne kestää 2,5 tuntia ja satamasta Maarianhaminan sairaalaan ajaa vielä autolla tunnin.

– Sairaalle potilaalle tämä on tietysti rasittava matka. Hyvin sairaat lennätetäänkin helikopterilla suoraan sairaalaan. Tällöin potilaan omaiset joutuvat tulemaan myöhemmin lautalla perässä, ehkä se onnistuu vasta seuraavana päivänä.

Raili Hake kertoo, että aikaisemmin Brändön kunnan kotihoito saattoi saada joltakin omaiselta toiveen lähettää potilas vielä viimeisinä elinpäivänään kuljetettavaksi Maarianhaminan sairaalaan, vaikka hoitava omainen ja potilas olisivat halunneet olla kotona.

Alkoikin syntyä ajatus pienimuotoisen saattohoitokodin perustamisesta Brändön saarelle. Potilaan olisi mahdollista siirtyä sinne, mikäli hän tai omainen eivät enää koe mahdolliseksi hoitoa kotonaan.

– Näin omalle saarelle tulisi paikka, jossa potilas saisi asiantuntevaa saattohoitoa. Omainenkin pääsisi oman huoneeseen nukkumaan rauhassa sillä aikaa, kun muut hoitavat potilasta.

Yhdistys taustalla mahdollistaa paljon

Brändön saattohoidon tiimiin kuului alun perin ryhmä eri alojen ammattilaisia. Heitä olivat sairaanhoitaja Monica Englund, palvelutalon vastaava sairaanhoitaja Elisabeth Forsman sekä Brändön pappi Paula Hartman. Raili Hake täydensi joukkoa vapaaehtoisena.

Nämä ihmiset olivat huomanneet, että tietoisuutta saattohoidon tarpeellisuudesta ja arvoista tulisi lisätä.

– Tämä koskee niin kunnallisia kuin yleisesti Ahvenanmaan sairaanhoidon piirissä toimivia eri ammattiryhmiä.

Perustettiin sitten työkaluksi yhdistys, jotta voitaisiin anoa rahoitusta maakuntahallitukselta seminaarien järjestämiseen.  

Ensimmäinen seminaari järjestettiin jo seuraavana vuonna Maarianhaminassa pohjoismaisten palliatiivisten yhdistysten johtokuntien yhteistyönä. Sen jälkeen on pidetty vuosittain pienimuotoisempia esitelmäpäiviä ajankohtaisista aiheista.

– Luennoitsijat ovat useimmiten tulleet Ruotsista. Esimerkiksi yhdistyksemme 20-vuotisjuhlassa puhui Tukholman Karoliinisen instituutin palliatiivisen hoidon professori Peter Strang.

Vård i livet -yhdistykselle suuri onni oli, että sen työtä ja päämääriä halusivat tukea Brändöstä kotoisin olevan, mutta nykyisin USA:ssa asuva Ingmar Nordling vaimonsa kanssa.

– Perustettiin säätiö Nordling Fond ja sen myöntämällä rahoituksella saimme suunnitella ja toteuttaa saattohoitokaksion kunnan palvelutaloon rakennettavan uuden siiven päähän. Säätiön nimestä tuli asunnon nimi Nordlingska lägenhet.

Osa palvelutaloa

Lokakuussa, ensimmäisenä kansainvälisenä Hospice-päivänä 2005 käyttöön vihitty saattohoitokoti on Brändön kunnan omistama ja on yksi osa Solkullan palvelutaloa.

Samassa rakennuksessa toimii myös terveyskeskus.  Asukkaat maksavat vuokraa kunnalle ja voivat halutessaan ostaa ruoan palvelutalosta.

– Palvelutalon ja terveyskeskuksen henkilökunta ammattinsa puolesta ovat osa saattohoitoa silloin kun heidän potilaansa on hoidettavana.  

Saattohoitokodin potilashuoneen suurista ikkunoista avautuu näköala luontoon, jonne pääsee suoraan terassin kautta pyörätuolilla.

Kodinomaisesta ja kauniista asunnosta löytyy omaiselle tarkoitettu vuodesohva, jossa voi yöpyä. On myös iso kylpyhuone sekä palvelutalon puolella tilava sauna, jossa potilas voi saunoa vaikka kylpylaverilla.

– Kauneutta tuomaan olemme saaneet huonekasveja potilailta sekä tauluja ystäväpiirimme maalareilta. Asunnosta löytyy myös pieni keittonurkkaus jääkaappeineen. Silloin asukkaat voivat elää ja aterioida omassa rytmissään ja syödä haluamaansa ruokaa.

Saaristossa on tapana toimia joustavasti. Asunnolle onkin varsinaisen saattohoidon lisäksi tullut monia muitakin käyttötarkoituksia. Se toimii intervallihoidon paikkana, virkistyskotina ja omaisten yöpymispaikkana.

– Vård i livet -yhdistyksemmekin pitää tilassa kokouksia ja pieniä tilaisuuksia, jos se on tyhjillään. Emme puhukaan enää saattohoitokodista vaan Nordlingska Lägenhetenistä.

Vapaaehtoisilla tärkeä rooli

Raili Hake kertoo, että vapaaehtoiset ovat tulleet mukaan Brändön saattohoitoon useimmiten tutustuttuaan omaisen roolissa Vård i livet -yhdistyksen aktiiveihin.

– Näin pienessä yhteisössä tunnemme toki toisemme jo entuudestaan. Pyrimmekin siihen, että saman kylän ihmiset, jotka tuntevat toisensa jo entuudestaan auttavat potilasta. Tutun vapaaehtoisen kanssa on usein helpompi puhua aremmistakin asioista, vaikka yhteisen kävelyretken yhteydessä.

Vapaaehtoiset ovat osallisina kaikissa Vård i livet -yhdistyksen järjestämissä koulutuksissa ja seminaareissa, niin Maarianhaminassa kuin Brändössä. Samoin he ovat päässeet mukaan opintomatkoille muille paikkakunnille.

– Kaikki vapaaehtoiset eivät tee potilastyötä mutta ovat mukana järjestämässä tilaisuuksia ikäihmisille palvelutalossa tai kylissä. Tai sitten he käyvät tervehtimässä senioreita heidän kodeissaan.

Potilashoitoa tekevä vapaaehtoinen kuuluu Brändön saattohoidon tiimiin. Hän on mukana kaikissa potilasta koskevissa tiimikokouksissa.

– Vapaaehtoisella on sama vaitiolovelvollisuus kuten muillakin. Tiimissä käydään avointa keskustelua, mikä on tärkeää sekä potilaan että omaisen kannalta. Kuitenkin heiltä aina kysytään, voiko asian voi jakaa tiimissä.

Osaamista pitää päivittää

Raili Hake suhtautuu toiveikkaasti Brändön saattohoidon jatkumiseen. Nordlingska Lägenhetin taloudellinen tulevaisuus asunnon osalta on turvattu.

– Myös varsinaisen saattohoidon tulevaisuus vaikuttaa hyvältä niin kauan kuin löytyy vapaaehtoistyötä yhdistyksen ja potilaiden kanssa tekeviä ihmisiä.

Haastetta puolestaan tuo se, että Solkullan palvelutalon henkilökunnassa tapahtuu normaalia vaihtuvuutta.

– Saattohoitoon koulutettujen jäädessä eläkkeelle ja uusien osa-aikatyöntekijöiden tullessa on aina tarvetta uudelleenkoulutukselle. Viime vuosina olemme painottaneet koulutusta dementikkojen hoitamisessa.

Haastattelu: Vesa Keinonen, kuvat Jaana Pettersson
 

Brändön saattohoitotiimin ja Vård i livet -yhdistyksen järjestämien seminaarien luennoitsijoiden kokemuksista voi lukea Raili Haken toimittamasta kirjasta ”Vierellä elämässä ja kuolemassa”. Se sisältää kahdenkymmenen ihmisen ajatuksia saattohoidosta niin ammatissa toimivien kuin potilaiden ja omaisten kertomana.

Kirjaa voi tilata esimerkiksi Adlibris-verkkokirjakaupasta:

https://www.adlibris.com/fi/kirja/vierella-elamassa-ja-kuolemassa-9789529436989